maanantai 3. joulukuuta 2012

Lihattomat lihat

Ei reseptiä tänään, vaan pitkä löpinä aiheesta lihan korvaaminen. Kasvisyönti onnistuu ilman lihannäköisiä, -makuisia tai -oloisia tuotteita ihan hyvin, mutta joskus ne ovat käteviä, siksi niistä asiaa. Kaikki tässä esitellyt tuotteet ovat myös proteiinipitoisia: ne muistuttavat rravintoarvoltaan siis lihaa.

Teksti sisältää subjektiivisia näkemyksiä!

Soija
Suurin osan Suomessa myytävistä lihankorvikkeista on soijapohjaisia. Soijalla on huonoja puolia (mm. vie paljon peltoalaa kasvikseksi ja aiheuttaa allergiaa monille), mutta keskityn tässä hyviin puoliin: se sisältää laajasti eri aminohappoja eli sen proteenirakenne on monipuolinen, siitä saa hyvin monenlaista ruokaa, sitä saa halvalla (ja kalliilla) ja sitä saa suunnilleen mistä tahansa.

Normaaliruokakauppojen roijarouhe, soijaleikkeet yms. liotetaan kuumassa/kiehuvassa vedessä, maustetaan ja syödään - helppoa ruokaa, kunhan osaa maustaa sen. Maustamaton soija on ankeaa! Jos marinointi tai maustaminen onnistuu, soija on helpoin ja monipuolisin lihankorvike.

Tofu
Tofu on fermentoitua (siis käymisreaktiolla valmistettua) soijaa - kuulemma vieläkin alkutuotetta terveellisempää. Rakenne muistuttaa hieman juustoa, ja yleensä se löytyy kaupan juustohyllystä. Sitäkin saa nykyään tavallisista kaupoista, ja jopa marinoituna tai muuten maustettuna. Maustamaton tofu on hyvin monipuolinen tuote: aasialainen keittiö on vuosisatoja käyttänyt sitä sellaisenaan, se käy "liha"pyöryköihin, munamaidon korvikkeeksi ja marinoitavaksi, muutamia mainitakseni.

Seitan
Oma lempilapseni on seitan - tosin en edelleenkään ole kovin hyvä seitan-kokki... Seitan on perusidealtaan vehnägluteenijauhoista ja vedestä tehtyä hieman lihaa muistuttavaa ruokaa. Sekoittamisen jälkeen se esim. keitetään noin 15-30 minuutissa kypsäksi. Sekin täytyy maustaa, mielellään jo taikinavaiheessa (laitan tänne reseptin, kunhan saan HerkkuSeitan-reseptini julkaistavaan kuntoon...). Gluteenijauhoa saa Punnitse&Säästä-kaupoista, eikä niistäkään kaikista - seitan ei ole vielä valloittanut suomalaisten kokeilunhaluisten keittiökemistien sydämiä.

Quorn
Uusin tulokas Suomessa on quorn -sitä on myyty K-kaupoissa syksystä 2012. Se valmistetaan tietystä sienilajikkeesta, eikä ole keksintönäkään kuin muutaman kymmenen vuodne ikäinen. Sitä myydään valmispakasteina - suosittelen kokeilemaan, jos vain rahat riittävät. Kaikki quorn, jota olen syönyt, yhtä koulunkeittiön kastiketta lukuunottamatta on ollut hyvää : )

Jotain muutakin on
Kikhernepohjaiset falafel-pyörykät, herne&lupiinipohjainen tai tavallinen soijapohjainen tempeh, ja kaikki muut, joita en muistanut mainita. Päivitän varmaan myöhemmin tätä epätäydellistä listaani.

Valmisruuat
Erillisen otsikon alla hieman epäloogisesti, koska noista ylläolevistahan valmis"lihoja" tehdään. Nykyään ainakin pakastealtaista alkaa saada vaikka mitä ja joissain kaupoissa leikkelehyllystäkin voi löytää epälihaa. Omia suosikkejani ovat juuri mainittu quorn, Hälsan kök -firman soijapohjaiset pullat, nugetit ynnä muut, Punnitse&Säästä-kaupasta saatava valmis seitanleike ja erään firman falafelit (ehkä Findus? Pitää varmistaa).

Ihan mitä tahansa ei kannata kuitenkaan esimerkiksi kylään tulevalle vegetaristille ostaa. Suurin osa soijanakeista on melko kamalia (enkä ole ainoa, joka on tätä mieltä!): lähinnä Hälsan Kök-tuotteet ovat kelvollisia. Ja jos haluaa tarjota proteiinipitoista ruokaa eli järkevää vatsantäytettä lihankorvikkeena ruokaympyrästä, useimmat kasvipihvit ja -pyörykät ovat turhia. Jos niiden pääraaka-aine on porkkana, niillä voi ravintoarvojen puolesta korvata lähinnä salaattia.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Linssiherkkuja

Koska päivittäminen on jäänyt (yllättävää?), niin kerralla kaksi ruokaa. Niillä ei ole edes mitään tekemistä keskiajan kanssa - tosin HS:n resepti on melkein aikakauden mukainen, kun ainakin minun muistini mukaan linssit tulivat Eurooppaan joskus myöhäiskeskiajalla. Samaa henkeä siinä ainakin on : )

Ensimmäinen resepti on melko suoraa Helsingin sanomista 1.11.2012, jätin jotain juttuja pois ja puolitin valtavan annoksen. Maku on herkullisen hienostunut - vähän vaihtelua tavallisiin tomaatti-linssiruokiin.

1. Linssipata (n. 4 syöjälle, muistaakseni)

2 dl linssejä
sipuli
porkkana
valkosipulinkynsi
reilu ruokalusikallinen tomaattipyreetä
1,5 dl valkoviiniä
1 tl tinjamia
1 laakerinlehti
5 dl (kasvis)lientä (ei kannata laittaa kaikkea heti, vaan lisätä tarpeen mukaan!)
1 rkl persiljaa

1. Huuhtele linssit.
2. Pilko kasvikset ja paista ne öljyssä.
3. Lisää tomaattipyree ja viini.
4. Lisää kaikki loput ainekset (linssit ja mausteet)
5. Hauduta kypsäksi. Linssiresepteissä puhutaan yleensä 20 minuutista, itse keitän linssejä ainakin puoli tuntia.






2. Everstiluutnantin linssikeitto (n. 4-5 syöjälle)

Tämä kuuluu tehdä perinteisesti ilman reseptiä, joten tässä antamani määrät ovat summittaisia. Lähinnä haluan kirjoittaa muistiin tämän idean - chilikastikkeen ja ketsupin käytön keittoon. Keitosta tulee mukavalla tavalla hieman tulinen.

 2,5-3 dl linssejä
muutama dl vettä linssien keittämiseen
sipuli
pari valkosipulinkynttä
purkki tomaattimurskaa, tai mieluummin paseerattua tomaattia
ketsuppia, n. 0,5-1 dl
makeaa chilikastiketta, n. 0,5 dl
ripaus suolaa
(sokeria)
((kaura)kermaa)

1. Huuhtele linssit.
2. Pilko sipuli ja valkosipuli, ja paista öljyssä.
3. Lisää mukaan tomaattimurska, vesi ja linssit.
4. Lisää maun mukaan ketsuppia ja chilikastiketta, ”sillee sopivasti” ja ripaus suolaa.
5. Keitä noin puoli tuntia. Halutessasi lisää hieman kermaa, ja lopuksi tarkista maku – sokerin lisääminen voi tasapainottaa makua, jos siitä ei tullut heti täydellistä.

perjantai 2. marraskuuta 2012

Lihapullat taikinakuoressa – ilman lihaa ja taikinaa

Tämä resepti on sekä ensimmäinen kokkaamani keskiaikaruoka että suosikkini – kannattaa ehdottomasti kokeilla. Lihaversion resepti on Jurvelinin Keskiajan keittokirjasta, itse olen korvannut lihan ja muutellut muutaman aineen määriä. Alkuperäisessä reseptissä lihapulliin tehdään taikinakuori, mutta en ole jaksanut kokeilla sitä – ovat niin hyviä ilmankin!


Alun perin reseptissä on jauhelihaa, joka korvautuu helpoimmin ja luontevimmin soijarouheella. Myös quorn-rouhe kävisi varmaankin hyvin (quornista ja muista lihankorvikkeista lisää joskus), en ole vielä kokeillut. Pahoittelut kuvasta, josta ei saa selvää - en ole kuvannut tätä ruokaa kunnolla, rajasin vain pitopöytäkuvasta.

3 dl soijarouhetta (vastaa 400 grammaa jauhelihaa)
2 dl taateleita
2 dl rusinoita (tai vähemmänkin, jos et halua kovin makeita pullia)
0,5 tl suolaa
(ripaus mustapippuria)
0,5-1 tl kanelia
ripaus inkivääriä
ripaus jauhettua neilikkaa
2-3 kananmunaa

Pilko taatelimassa niin pieneksi kuin viitsit, ja mahdollisesti rusinatkin. Koostumuksesta tulee tasaisempi, kun ne ovat pieninä paloina.

Valmista soijarouhe vapaavalintaisella tavalla. Helpoiten se käy paistamalla kuivaa rouhetta hetki rasvassa, ja lisäämällä pannuun vettä pienissä erissä kunnes rouhe ei ime enää enempää vettä. Tällöin vettä kuluu suunnilleen saman verran kuin rouhetta. Soijarouhetta voi maustaa tässä vaiheessa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Sekoita mausteet keskenään (voit vaihdella niitä hieman oman maun mukaan, ja esim. pelkällä kanelillakin tulee hyviä pullia), ja sekoita ne huolella soijarouheeseen. Lisää rusinat ja taatelit seokseen.

Lopuksi lisää vielä kaksi tai kolme kananmunaa seokseen – mikä tuntuu sopivalta, määrä tuntuu vaihtelevan eri valmistuskerroilla. Jos taikina ei yhtään pysy kasassa, lisää korppujauhoja.

”Liha”pullat paistetaan n. 25-30 minuutissa 190-asteisessa uunissa. Niitä voi paiston aikana tökkiä ja pohtia, pysyvätkö kasassa eli ovatko kypsiä.

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Tämä on blogin ensimmäinen kirjoitus

Miksi kasvisruokaa?

- Koska olen kasvissyöjä, tai ainakin yritän olla. Vaikka syön silloin tällöin kalaa ja riistaa, en ole kokannut kalaa, lihasta puhumattakaan, viime vuosina kuin tasan kerran.

Miksei lihaa?

- Olen kasvissyöjä pääosin ekologisesta syistä. Nykymuotoinen lihantuotanto tuhoaa maapalloa varsin tehokkaasti, ja ruokakriiseily vähenisi, jos lihaa ei syötäisi.

Miksi keskiaikaruokaa?

- Vähän sattumalta. En varsinaisesti harrasta keskiaikaa, mitä nyt vähän tanssin, eikä se ole edes mielenkiintoisin aikakausi historiassa - mutta sen maut kiehtovat, ja lähdemateriaaliakin löytyy suomeksi. En ole missään määrin niin "hyvä" harrastaja, että suomentaisin itse reseptejä alkukielistä tai mitään sinne päinkään.

Mutta keskiajalla syötiin paljon kasvisruokaa. Mitä järkeä on tehdä liharesepteistä kasvisversioita?

- Eipä juuri mitään järkeä, mutta se on hauskaa! Minusta valelihan tekeminen ja sen kanssa leikkiminen on hauskaa - vaikka opettelu onkin vielä pahasti kesken.

Milloin tämä blogi päivittyy?

- Kahden viikon välein olisi tarkoitus päivittää, todennäköisesti maanantaisin. Ehkä useamminkin : )